Algarve

Krisse oli täällä siis viikon, ja käytiin loppuviikosta pari yötä Algarvessa Krissen ja Villen kanssa. Lennot Porto-Faro-Porto makso Ryanairilla 27 euroa, kolmen hengen hotellihuone kahdeksi yöksi yhteensä 48 euroa ja autovuokra kolmeksi päiväksi 105 euroa, ei paha! Hotelli oli Albufeirassa, josta sitten autolla huristeltiin ympäri Algarvea. 

Albufeiran lähellä on Praia de Benagil, josta pääsee katsomaan tosi nättejä meriluolia. Sieltä rannalta voi ostaa venekierroksen luolille, tarjolla oli kolme eri pituista reissua, joista valittiin lyhin eli 40 min, hintaa lystillä oli 15 euroa. Luolat oli kyllä kauniita! Onneksi luin ennakkoon netistä, että kannattaa mennä sinne laskuveden aikaan, sillä toden totta suurin osa luolista oiskin ollut ihan veden alla nousuveden aikaan. Luolien läheisyydessä oli myös useampia rantoja, joille ei ollut pääsyä kuin veneellä jyrkkien kallioiden vuoksi. Sanoi meidän venekuski, että he voivat viedä päiväksi jollekin näistä rannoista maksua vastaan, jos kaipaa yksityisyyttä. Oispa kyllä aika romanttista!

Praia do Carvalho, aiemmin ollut yksityisessa omistuksessa. Kyllähän tuolla kelpais köllötellä!

Tunnetuin Algarven luolista, aivan Praia de Benagilin kyljessä

Benagilista matka jatkui kohti Lagosia, jossa meillä oli toiveissa löytää joku surffispotti. Aiemmin nettiä selaillessani kävi ilmi, että Lagosin surffikouluista lähdetään yleensä johonkin 30 minuutin ajomatkan päähän, koska itse Lagosissa ei oikein aaltoja ole. Eikä siellä ollutkaan, ja myöskin kaikki surffikaupat oli kiinni sunnuntaina, eikä onnistuttu myöskään bongaamaan surffikoulua sieltä vaikka piti kyllä olla. No, siinä pyörittiin sitten parisen tuntia ja käytiin rantaa ihailemassa. Siellä oli kyllä pitkä hiekkaranta, varmaan aika mukava kohde löhöilylomalle. Nyt ei vielä tarennut biitsillä makoilla.

Lagosissa päätettiin käydä mutka Sagresissa, joka on Portugalin eteläisin kohta. Siellä ois ollu tarjolla muutama makea surffipaikka kallioiden lomassa, mutta päästiin niille seuduille vasta sen verran myöhään, että jäi sitten surffit väliin. Komeat oli maisemat Sagresissa!

Sagresin kallioita

Joku saksalainen turistiraasu ilmeisesti pudonnut kallioilta mereen, muistolaatassa  lukee vapaasti suomennettuna "varoitus niille, jotka eivät tunne ympäristöä"

Viimeisenä päivänä pyöriskeltiin Faron alueella. Kaupunki vaikutti varsin symppikseltä, keskustan kävelykadut olivat kapeita ja viihtyisiä. Käytiin muutamia kauppoja kiertelemässä ennen lähtöä lentokentälle. Faro ei ehkä ole rantalomakohteeksi se paras mahdollinen, koska suistoalue on laaja eikä vesi ole ollenkaan niin puhdasta kuin vaikkapa Lagosissa tai Sagresissa. Faro oli kuitenkin kaupunkina vähän suurempi, ja sinne pääsee halpalentoyhtiöillä.

Faron keskustaa

Faron satama-alueelta

Kokonaisuudessaan Algarven seutu oli tutustumisen arvoinen, mutta kesäaikaan varmasti ammuttu täyteen brittituristeja, sillä niitä oli nytkin joka paikassa. Auton vuokraaminen on kyllä ehdoton juttu, jotta pääsee näkemään niitä kaikkein kauneimpia rantoja. Tietysti jos ihan pelkkää löhölomaa kaipaa, niin kaippa se viikko menis ihan siinä hotellin altaallakin!

KESÄ, surffia ja Viana do Castelo

Viikko sitten lauantaina se vihdoin alkoi, kesä. Lämpötilä kipusi 20 asteen kieppeille, eikä enää tarvitse edes sateenvarjoa kantaa mukana kaikkialle. Useampaan otteeseen ollaan käyty piknikillä kämppisten kanssa, ja surffauskin maistuu aurinkoisessa kelissä. Nyt täällä on ihan sellainen Suomen kesä: shortseissa ei tarkene ja tuulee kylmästi mutta silti on ihan mukavaa ku aurinko vihdoin lämmittää!

Ensimmäinen piknik

Sangriaa piknikin päätteeksi rannan terassilla

Surffikurssikin on ollut jo hyvän aikaa menossa, Godzilla Surf's Coolilta otin 8 kerran kortin opiskelijahintaan 55 euroa, sisältäen märkäpuvun ja laudan tunnille. Nyt taitaa olla takana viis kertaa, ja tänään tuli sellainen fiilis, että kyllä se tästä vielä lähtee! Mutta on se vaan hankalaa, ja tähän asti oon aina kaatunu melkein heti ku laudalle pääsen, jos ees pääsen pystyyn :D Tänään onnistu jo paremmin, oli vaan tosi huono keli, kova tuuli ja kylmää vettä pohjoisesta sekä huonot aallot. En tiiä lämpeneekö täällä tuo merivesi edes niin, että tarkenis surffata hyvin ilman märkäpukua. Tosin ei siellä jaksa kun reilun tunnin kerrallaan olla, että ei siinä ajassa ehkä ehdi sitten helteillä paleltua. Kuvamateriaalia ei surffista oo, kun ei siellä paljon kameraa voi mukana pitää.

Tänä lauantaina käveltiin Patrician ja Valentinan kanssa täältä meiltä rannalle Matosinhosiin, sinne on melkein 9 kilometriä. Matkalta löyty useitakin ravintoloita, jotka tekis mieli käydä testaamassa! Biitsin lähellä on Parque da Cidade eli yksi Porton alueen isoimmista puistoista, ja käytiin siellä syömässä piknik-lounas. Samaisessa puistossa on myös parin viikon päästä alkava viikon opiskelija-Wappu portugalilaisittain, eli Queima das Fitas. Mutta siitä lisää sitten myöhemmin.

Parque da Cidade eli kaupunginpuisto

Tällaisia aavetaloja on Portossa paljon

Täysin villiintynyt puutarha autiotalon pihassa, jota tekisi mieli mennä tutkimaan!

Noista taloista, että täällä on tosiaan tyhjillään olevia taloja joka paikassa, ihan käytössä olevien asuntojen vieressä. Esimerkiksi nuo ylläolevat paikat on Boavistalla, joka on Porton keskustasta rannalle Matosinhosiin vievä tie, ja siinä matkalla on tosi hienoja taloja. Ja sitten tuollaisia, jotka ovat kyllä joskus olleet hienoja, mutta nyt sortuneita tai ainakin lähellä sitä. Tosi mielenkiintoista minusta. Keskustassakin on tosi paljon yhtäkkiä yksi kerrostalo tyhjillään tai romahtanut/purettu ajat sitten, mutta viereisessä asutaan täyttä päätä. Ilmeisesti ei vain riitä rahaa/asukkaita entisaikojen malliin.

Sunnuntaina kävin muutaman vaihtarin kanssa bussilla Viana do Castelossa, joka on siis pieni rantakaupunki Portosta pohjoiseen, aika lähellä Espanjan rajaa. Siellä ei vielä ole turistikausi, joten kaikki kaupat sun muut oli kiinni, mutta oli ihan nätti paikka. Joen toisella puolella ois ollu hiekkarantoja, joilla näytti riittävän leijasurffareita. Kivuttiin portaat ylös kaupungin kyljessä sijaitsevalle mäelle rakennetulle kirkolle, ihan hyvät näkymät oli. Itse "linna" tai sen rauniot, joista kaupunki on saanut nimensä, oli kyllä niin mitätön että huhhuh :D Ei siitä oikein saanut edes kunnollista kuvaa.

Viana do Castelo

Lisäksi pienimuotoinen break through kielen kanssa! Ymmärrän koko ajan enemmän etenkin muiden vaihtareiden välisiä portugalinkielisiä keskusteluja. Paikallisia on paljon vaikeampi ymmärtää aksentin ja nopean puhetavan vuoksi. Saa nähä silti saako kielitaidosta tässä ajassa niin vahvaa, että pystyisi itse edes kuta kuinkin sujuvasti puhumaan. Yksi hauska sattumus kävi tuossa viereisessä hedelmäkaupassa, kun siellä omistajapariskunta alkoi minulta kysellä kaikkea mistä oon kotosin sun muuta kun huomasivat, että mun kanssa pystyy jo nyt vähän kommunikoimaan muutenkin kuin hymyilemällä. Sitten jossain vaiheessa se mies kysyi multa, että tykkäänkö Portugalista, mutta ymmärsin jotain ihan muuta ja vastasin että en :D Sitten se oli ihan ihmeissään että mitä, miksi et tykkää :D haha. Kielikurssi kuitenkin loppui viime viikolla, eli nyt oppiminen on sitten omasta aktiivisuudesta kiinni.

PS: Huomenna tulee Suomesta ihana vieras eli Kristina tänne minua viihdyttämään viikoksi, jee!

Color Run

Sunnuntaina oli Color Run - tai pikemminkin Color Walk, koska ei siellä kovin montaa juoksuaskelta nähty. Kyseessä siis Jenkkilästä muuhun maailmaan levinnyt tapahtuma, jossa on tarkoitus kävellä tai juosta 5 kilometriä ja samalla nakella kanssakävelijoiden päälle väripulveria, ja lopulta saapua yltäpäältä värillisenä maaliin.

Tapahtuman oli tarkoitus olla jo maaliskuussa, mutta sitä siirrettiin huonon sään takia, vaikka eipä se aurinko tänäänkään paistanut. Muistin itse koko tapahtuman olemassaolon joskus maaliskuussa vaikka siitä aiemmin jo tiesin, ja silloin oli kaikki liput loppuunmyyty. Ajankohdan vaihtumisen takia yksi portugalilainen kaveri sai kuitenkin hommattua neljä lippua mulle, sille ja kahdelle sen kaverille! Huvilla oli hintaa 15 euroa, johon kuului t-paita, otsapanta, väri, leikkitatuointi ja "kisa"numero.

Meillä oli mukana kertakäyttökamerat, kun ei puhelinta tai oikeaa kameraa viitsinyt ottaa sinne sotkettavaksi, joten suurin osa kuvista on sitten paperisena. Maalissa napattiin kuitenki muutama kuva puhelimellakin, ks. alla.

Maaliintulon jälkeen

Maalissa oli myös esiitymislava, jossa soittivat kaikkia radiohittejä, ihan hyvä meno siellä! Lisäksi ne jakoivat lisää niitä väripusseja yleisöön, jossa ne sitten yhtä aikaa poksautettiin auki. Urheilutapahtumaksi tätä huvia ei kyllä kehtaisi kutsua, sillä eniten treeniä tuli varmaan siinä loppubileissä musiikin tahdissa pomppiessa. Toki saattoi vaikuttaa, että lähdettiin liikkeelle viimeisessä erässä ja siellä oli paljon lapsia mukana. Ehkä ensimmäiset lähtijät juoksivatkin, mutta meille se oli mahdotonta koska koko ajan kuljettiin isossa lössissä eikä siellä oikein päässyt ohittelemaan. Jokaisen kilometrin jälkeen oli aina piste, jossa sponsorien edustajat huiskivat lisää väriä osallistujien päälle. Yhdessä paikassa kaikki lähialueen autot oli keltaisen pulverin peitossa - mahtaa siinä talojen asukkaat arvostaa kovasti. Siitä ei taida olla kuvaa edes kertakäyttökamerassa.

Loppubileet

Joka tapauksessa oikein mukavaa oli, ehkä tapahtuma tulee Suomeenkin jossain vaiheessa!

Telttaretki

Mukavan erilainen viikonloppu! Perjantaina lähdettiin Léan synttäreiden kunniaksi kolmen Fiatin, 15 ihmisen ja yhden koiran voimin telttailemaan yhdeksi yöksi. En oikeestaan ees tiiä tarkalleen missä me oltiin, mutta joku 150-180 kilometriä Portosta etelään kuitenkin, lähellä Miraa ja ennen Quiaiosia. Ajettiin rannalle kilometrikaupalla erittäin kuoppaisia hiekkateitä, ja perillä meitä oli vastassa armoton merituuli. Siinä tunti tai kaksikin pyörittiin ihastelemalla kovaa aallokkoa ja pähkäilemällä parasta leiripaikkaa. Rannan vierestä alkoi heti rutikuiva metsä, se ois varmaan aika helposti muutamasta kipinästä syttynyt tuleen koko seutu. En tajua, miten täällä on niin kuivaa vaikka vettä sataa käytännössä koko ajan.

Siellä rantsu jo häämöttää.

Leiriranta

Loppujen lopuksi päädyttiin kaivamaan nuotiolle kuoppa heti rantapenkereiden taakse mahdollisimman suojaisaan paikkaan ja pystyttämään teltat siihen viereen. Paikka osoittautui varsin toimivaksi ja metsä todellakin rutikuivaksi, sillä nuotion sytyttämisessä meni ehkä kymmenen sekuntia, sen verran hyvin tarttu tuli puihin. Tai no, risuja ne kyllä enemmänkin oli mitä siinä poltettiin.

Grillailtiin siinä päivälliseksi jauhelihapihvejä ja makkaraa hampurilaisiin ja maisteltiin portviiniä. Tavallaan mukavan tunnelmallista, kun täällä tulee niin pilkkopimeää, mutta samalla kyllä kävi mielessä, kuinka kätevää onkaan Suomen kesässä kun näkee eteensä myös yöaikaan!

Leiriporukka

Itse vietin yön puoliromahtaneessa yhden hengen teltassa lasten makuupussissa (ihmettelinkin, miksi se oli niin paljon halvempi ku muut kun äkkiä ennen lähtöä kävin sen ostamassa) ilman makuualustaa ja toista hanskaa sekä villasukkaa, kun ei niitä pimeässä millään löytynyt. Kohtalaisen hyvin kuitenkin nukutti! Ensin mulla ei ollut edes tyynyä, mutta sitten vaivauduin hakemaan pyyhkeen autosta pään alle, ja unenlaatu parani huomattavasti.

Etualalla mun lukaali, ja taka-alalla yks meidän maantiekiitureista, Fiat Panda

Seuraavana aamuna lähdettiin kohti Nazaréa vielä edellispäivääkin pidempien hiekkateiden kautta, kun karavaanin ensimmäinen kuski ja kartturi tuumasivat, että jos mentäski tonne oikeelle nii päästään varmaan nopeemmin isommille teille... Niinpä niin, siinä sitten ihan hyvä tovi ajettiin sellasta kinttupolkua että huhhuh. Tulipahan tutustuttua Portugalin luontoon ja testattua Fiatin iskarit. Nazaré oli varsin kaunis pikkukaupunki, kesällä varmasti tupaten täynnä turisteja, mut nyt vielä kylmä ja hiljainen. Ranta oli silti kaunis.

Poika potkii palloa

Kämppiksiä

Nazaré

Auton vuokraaminen täällä osoittautui edulliseksi, päivä vakuutuksineen 20 euroa. Esim. Jenkkilässä pelkkä auto maksoi parikymppiä ja siihen sitten ainakin saman verran vielä päälle vakuutuksesta. Voisi siis useamminkin vuokrata täällä auton ja tehdä jotain päiväreissuja, Espanjakin on Portosta vain 150 kilometriä pohjoiseen.