Ibiza

Ibiza. En oikein osaa päättää, millä mielin tätä postausta kirjoittelen, Ibiza nimittäin aiheuttaa minussa varsin ristiriitaisia tuntemuksia. Ehkä tämä onkin nyt vähän enemmän sellainen "vinkkejä Ibizalle"-postaus.

Vietettiin siis neljä yötä Ibizalla parin muun tytön kanssa. Yövyttiin Sant Antonissa Ibizan pohjoispuolella Tramuntana Apartmentseissa, ja oli kyllä hyvä paikka asua. Tosi lähellä kaikkea, mutta silti kohtuu rauhallinen. Huoneistossa oli myös keittiö, eikä tarvinnut joka päivä syödä ulkona ainakaan kahdesti. Maksettiin noin 12e/yö/hlö. Se huono puoli, että paikallisbussi lentokentältä Sant Antoniin alkaa liikennöidä vasta kesäkuun alusta, joten mennessä jouduttiin menemään taksilla hotellille. Takas päin päästiin Claudian kanssa bussilla Eivissan kautta, koska meidän lento oli päiväsaikaan, mutta Katja joutui maksamaan yksin taksin (35e). Ei ollut edes mitään shuttlehommia tarjolla.

Ibiza. Pääkaupunki Ibiza Town (katalaaniksi Eivissa), me majoituttiin San Antoniossa (Sant Antoni)

Ibizalla oli kausi vasta aluillaan ja isoimpien klubien avaijaisia vietetään ensi viikolla, mutta tällekin viikolle oli avajaisbileitä tarjolla. Olisihan se ollut mukava vaikka joka päivä käydä jossain isoissa bileissä, mutta valitettavasti pääsylippujen hinnat olivat aika korkeita: halvimmalla pääsi Pachaan, joka sijaitsee Eivissassa, 40 euroa. Kalleimpia bongaamiani klubeja olivat Eden ja Ushuaïa, 80 euroa. Eikä ainakaan missään mainostettu, että noihin lippujen hintoihin sisältyisi ainuttakaan drinkkiä.. Näiden klubien lisäksi tarjolla oli paljon pienempiä baareja, joihin pääsi ilmaiseksi ja sisäänheittäjillä oli tarjouksia riesaksi asti. Itse tykästyin Soul Cityyn, jossa soitettiin lähinnä r'n'b -tyyppistä musiikkia sekä The Mermaid Bariin, joka oli pieni ja rauhallinen tanskalaishenkinen baari, josta sai litran drinkkikannun 7,5 eurolla. Useimmiten noissa pienissä yökerhoissa oli tarjous, että kaksi drinkkiä yhen hinnalla ja yhden tai kaksi shottia (sour applea tms) päälle, tämä noin 7 euroa.

Sant Antoni

Me vuokrattiin yhdeksi päiväksi auto, jotta päästiin näkemään saarta vähän laajemmalti. Jälleen kerran saatiin allemme jo tutuksi käynyt Fiat Panda 32 euron päivähintaan. Claudia olisi halunnut ajaa, mutta vuokraamolla oli ikäraja 23 ja se on vasta 22, joten minä sitten ajoin. Lisäksi, meille ei myyty täysvakuutusta koska oltiin niin nuoria. Ihmetouhua, kai ne säästää rahaa siinä, kun nuoret todennäköisesti kolaroi herkemmin. Vähän kuumotti ajella kapeita ja mäkisiä teitä siellä tietäen, että joutuu ite maksamaan kaiken jos vähän johonkin kolahtaa! Ibizan saari osoittautua todella pieneksi, pisin läpimitta on 40km ja kaikkialle ajaa käytännössä alle puoleen tuntiin. 

Käytiin lännessä Santa Eularia des Riussa, joka osoittautui rauhallisemmaksi, ehkä vanhemmalle väelle suunnatuksi lomakyläksi. Santa Eulariasta oltaisiin haluttu pysähdellä pienille rannoille matkalla Port de Sant Miquelissa sijaitsevalle luolalle, mutta aika meni sen verran tiukille, että se jäi tekemättä. Noiden kaupunkien hiekkarannat kun ei kovinkaan kauniita ole, mutta joka paikassa oli kyllä kuvia mitä ihanemmista hiekkarannoista, eli jostain niitä nättejä rantoja pitäisi löytyä. Itse asiassa Sant Antonin bussiasemalla oli kätevästi kuvia eri rannoista ja tieto, millä bussilla pääsee mihinkin. Jos olisi ollut enemmän aikaa, oltaisiin otettu bussi jonnekin niistä. Lisäksi Ibizalta pääsee lähisaari Formenteralle, sinnekin harkitsisin visiittiä, jos olisin Ibizalle menossa uudelleen.

Port de Sant Miquel

Cova de Can Marca, luola Port de Sant Miquelissa

Tuo luola oli sellainen, joka meillä oli pääajatuksena käydä tsekkaamassa autoreissulla, mutta siinä meni kyllä 10 euroa aivan hukkaan. Luolasta oli tehty niin keinotekoinen! Siellä oli musiikkia, vesi oli lisätty jälkeen päin koska luola oli jo itsessään kuiva ja lopussa oli joku hemmetin vesiputous johon osoitti erivärisiä valoja ja mahtipontinen musiikki soi taustalla.. Näiden jälkeen tuli vielä jotain vesialtaita, joihin oli laitettu valoa heijastavaa ainetta. En ymmärrä miksi. Luolalla kun itsessään oli mielenkiintoinen historia: se on reilusti merenpinnan yläpuolella ja salakuljettajat ovat käyttäneet sitä aikoinaan varastona, mistä oli muutamia seinämiin piirrettyjä merkkejä jäänyt jäljelle. Alla vähän videopätkää.

Viimeisenä iltana meillä oli liput Beach Club Bora Boran avajaisbileisiin, ja kaikessa häslingissä järjestäjät antoivat meille liput myös International Music Summitiin, joka oli DJ-festivaali Eivissassa saman iltana. Mikäs siinä, kelpasi. Me maksettiin 49 euroa ja oikea hinta rantabileille ja festarille ois ollut 75 euroa. Kaiken kaikkiaan jäi kyllä sellainen fiilis varsinkin rantabileiden osalta että maksettiin aivan tyhjästä, koska paikalle ois päässyt paikallisbussilla ja rannalla sai olla omat juomat jos ei mennyt sisätiloihin. Meidän 49 euroon sisältyi 2 tunnin avoin baari, jossa oli aika huono juomavalikoima ja bussikyyti sinne mutta ei takaisin. Joten ne festariliput pelasti kaiken :D

Bora Bora Beach Club

Eivissa (Ibiza Town) yöllä festivaalialueelta kuvattuna

Alla vielä muutamia kuvia reissunpäältä.

Eivissa

Eivissa

Cafe del Mar Sant Antonissa, auringonlaskua ootellessa

Itse auringonlasku

Frozen yogurtia ekaa kertaa sitten New Yorkin, AH <3

Ibizasta voisi ehkä sanoa, että jos tykkäät briteistä, rantalomaturistirysistä, pelkästä auringonotosta ja bilettämisestä, niin Ibiza on sinun paikka. Itse olen alkanut profiloitumaan selkeästi enemmän reppureissaajaksi, joten tässä ehkä syy miksei tämä maailmankuulu bilemesta iskenyt aivan täysillä. Monet sisäänheittäjistä kertoivat, kuinka he olivat rakastuneet saareen saman tien ja tulleet aina vaan takaisin, joten kyllä siinä joillekin täytyy olla sitä jotain!

Kulinarismia Portossa

Tässähän on kohta hurjat kolme viikkoa vierähtänyt ihan Portossa palloillessa! :o Jospa vähän päivittelisi, mitä kaikkea on tullut tehtyä. No tosiasiassa en oo kyllä kummempia tehnyt, lähinnä salia ja surffia :D Surffissa vaihdoin vähän pienempään, kuitenkin edelleen vaahtomuoviseen lautaan. Huomaa kyllä eron, on se sen verran kiikkerämpi, kun on kapeampi ja lyhyempi, mutta mun mielestä myös paljon mukavampi koska se ei oo mikään valtamerilaiva, jota ei millään saa kääntymään jos näyttäs olevan hyvä aalto tulossa. Edelleenkään en kyllä kauan pystyssä pysy, ja vauhtia pitäs saada enemmän kun se loppuu aina kesken. Tai sitten isompia aaltoja...mutta en halua mennä kovin syvälle ku hukun :D Pitäs varmaan laittaa veneilyliivit päälle!

Tuossa surffikoulu, jossa käyn. Godzilla Surf's Cool.

Meillä oli täällä kämpillä brasialaisen kulttuurin ilta tällä viikolla, kun Patricia opetti mua tekemään brigadeiroseja, jotka on siis kondensoidusta maidosta tehtyjä peribrasilialaisia namuja. Maistoin niitä ekaa kertaa viime vuonna Pittsburgissa parin brassin tekemänä, ja nyt halusin oppia tekeen ite. Ja kuten Pati sanoi, "Minna, it's the most easiest thing you can do in your life"! 

Tässä miltä ne näyttää, kun tekee loppuun asti. Nää ei oo mun tekemiä, kuva interwebin syövereistä.

Me vedettiin helpon kaavan mukaan ja tehtiin brigadeiro-massa, ja syötiin se sitten suoraan kattilasta pyörittelemättä palloiksi. Pati sanoi, että yleensä noita palleroita tehdään vaan just juhliin ja sellasiin ja muuten vedetään se brigadeiro suoraan lusikoimalla nassuun. Siihen tulee siis pelkästään kondensoitua maitoa ja jos haluaa suklaista, niin sitten kaakaojauhetta. Sitten niitä sekoitetaan liedellä niin kauan että seos sakenee, ja sitten annetaan jäähtyä. Jäähtyessään siitä tulee niinku toffeeta: sitkeetä, venyvää ja niiiiin namia! Kaloreita on aivan tajuttomasti.

Siinä minun tekemä brigadeiro. Ja vieressä chimarrão, siitä lisää alempana.

Toinen jokapäiväinen brassijuttu täällä meidän huushollissa on chimarrão eli matee-tee, josta voit lukea lisää Wikipediasta. Se on siis Etelä-Amerikasta kotoisin olevaa kasvia, joka juodaan tuollasista kynätelineeltä näyttävistä kupeista metallisella pillillä, joka päässä on pieniä reikiä ettei itse yrtti pääse pillistä läpi. Me juodaan aina kuumana, mut voi sitä kai juoda kylmänäki. Siinäki on kaiken maailman niksinsä miten tuo matee ja pilli asetellaan kuppiin. Matee sisältää paljon kofeiinia, ilmeisesti enemmän ku kahvi. Ja kaikki juo tosiaan samasta kupista samalla pillillä niin, että yks kerrallaan tyhjentää kupin ja sitten laitetaan lisää vettä. Maku on karvas, mutta ite tykkään siitä. Sitten kun meen joskus Brasiliaan, tuon tuliaiseksi itselleni mateeta :) Tai chimarrão-nimeä me siitä käytetään.

Keskiviikkona käytiin vihdoin ja viimein yhdessä ravintolassa, Canastra Azulissa, jossa tarjoillaan portugalilaista ruokaa, ja lopuksi pöytään tuodaan kori, johon laitetaan rahaa sen verran kun tuntee haluavansa ruuasta maksaa. Ruokaa ei myöskään saa ite valita, vaan niillä on aina yks menu per päivä. Menu noudattaa kuitenkin samaa kaavaa eli alkupalaksi leipää tms, sitten alkukeitto, pääruoaksi kalaa ja jälkiruoka, myös kahvia tai teetä saa. Paikka on kuin koti. Ja itse asiassa ravintolaa pyörittävä pariskunta taitaa asuakin siellä ravintolan takahuoneessa olevassa asunnossa. Ruokaa saa myös aina lisää jos niin haluaa, samoin viiniä. Itse pyysin lisää pääruokaa kun ei meinannut maha täyttyä, mutta sitten saikin suklaakakun jälkeen melkein pyöriä kotiin... Maksoin 10 euroa, ja olisin ehkä kehdannut maksaa vähemmänkin, mutta veikkaan että yleensä ihmiset maksaa aika yläkanttiin siellä, ainakin turistit. Tosi mielenkiintoinen konsepti! Meillä vierähti tuolla joku kolmisen tuntia.

Omistajasetä nauratti meitä

Paikka on todella symppis, pöytävaraus vaaditaan ihan jo siksi, että ne tietävät paljonko tarvitaan ruokaa kunakin päivänä.

Ens tiistaina mua kutsuu Ibiza neljäksi yöksi! Sitten kun pääsen sieltä kotiin, on vielä yksi tentti, jonka jälkeen lähden viideksi yöksi Barcelonaan. Täällä on pahin deadline-suma just tossa kuun vaihteessa koska luennot loppuu kesäkuun alussa, eikä kukaan ollut halukas lähtemään reissuun niin lähden sitten yksin. Hostellissa tapaa aina reppureissaajia! Vähän on jännitystä ilmassa, sillä varasin hostellin joka ilmeisesti avataan vasta tämän kuun lopussa, koska siellä oli nyt avajaistarjouksia. Saapa siis nähdä, onko koko hostellia vielä edes rakennettu, kun pääsen paikalle :D

Alle viikko Barcelonan jälkeen Satu tulee työkaverinsa kanssa Portoon, ihana nähdä sitäki tyärtä pitkästä aikaa! Ja 10. kesäkuuta Ethan tulee Portoon ja me mennään vajaaksi viikoksi Madeiralle, sitä ootan ihan hulluna koska aika makeita kuvia oon nähny Madeiralta. Siellä ois toiveissa käydä surffillakin, jos vaikka vesi ois vähän puhtaampaa kuin täällä Matosinhosissa, jossa vastaan kelluu muovipusseja sun muuta mukavaa...